Tässä vaiheessa kiertoa (kp45) asiat ovat hyvinkin lopussa, minkä voi havaita postaustahdista (poikkeksena tämänpäiväinen tunnustus-teksti, joka on ollut pitkään tekeillä). Testejä on tehty riittävä määrä päästäkseen siihen ymmärrykseen, että nyt odotellaan enää kuukautisia. En voi silti olla testailematta muutaman päivän välein, vaikka tiedän sen olevan jo turhaa. Ehkä siitä saa jonkun mielenrauhan, enkä kuvittele joka kolotusta mahdolliseksi oireeksi. Välillä odottelu tuntuu muutenkin niin pitkästyttävältä, että jokaisesta kiertoa pidentävästä päivästä ei ole enää mielekästä tulla raportoimaan.
Jotain uutta ja outoa tässä kierrossa silti on. Eilen illalla alkoi aivan järkyttävä alaselkä/alavatsa-kipu. Kipu ei tuntunut varsinaisesti selän lihaksissa, vaan jossain syvempänä. Välillä se aaltoili kylkeen ja vatsaan. Olin hyvin hämmentynyt ja vähän huolestunut, sillä särkylääkekään ei tehonnut tähän vaivaan. Kipu oli sen verran voimakasta, että nukkumisesta ei meinannut aluksi tulla mitään. Yrittävätkö kuukautiset alkaa oikein urakalla vai mitä ihmettä... Yleensä kuukautiskipuni ovat kyllä varsin huomaamattomia, joten nyt olen ihmeissäni! Onneksi vaiva katosi yön ja päivän aikana.
Nyt olisi käyttöä toivekkuudelle. Ensin voisin olla luottavainen sen suhteen, että kierto ei veny enää kovin paljoa pidemmäksi. Seuraavana toivelistalla olisi kierron lyheneminen ja tasaantuminen. Sitten haluaisin olla toiveikas ja luottavainen, että seuraava kierto voi aivan hyvin olla SE kierto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti